Jaon vieminen arvonnaksi

Ollaan flopissa, tai hieman harvemmin turnilla. Pöydällä ei ole paria eikä vielä mahdollista valmista suoraakaan. Sinä ja vastustajasi olette joutuneet korotustaistoon, joka kertoo molemmilla olevan vahvan käden. Yleensä se tarkoittaa kärkikolmosia yhdellä ja vahvaa vetopeliä toisella. On sinun vuorosi, vastustajasi on lyönyt tai korottanut potin, ja edessäsi on rahaa yhdestä neljään kertaan hänen lyöntinsä verran. Maksu vai korotus? Kärkikolmosilla, tai muulla reaalipelillä jonka uskot syystä tai toisesta johtavan sinun kannattaa korottaa. Kuten tämän luvun tapaukset osoittavat, voit tehdä reaalipelillä lähinnä virheitä myöhemmillä korteilla, jos sinulla on rahaa edessäsi. Vetokädellä tilanne on monimutkaisempi.

Kuka voi tehdä pelivirheen?

David Sklanskyn "fundamental theorem of poker" kuuluu käännettynä seuraavasti: "Kun pelaat kätesi eri lailla kuin pelaisit tietäessäsi vastustajasi käden, vastustajasi saa etua. Kun pelaat käden samoin kuin jos tietäisit vastustajasi käden, vastustajasi menettää etua. Kääntäen, kun vastustajasi pelaa kätensä eri lailla kuin hän pelaisi tietäessään kätesi, sinä saat etua. Kun hän pelaa kätensä samoin kuin tietäessään kätesi, sinä menetät etua" Tämä korkealentoinen sääntö soveltuu yllättävän käytännönläheisesti ylläkuvailtuun tilanteeseen. Mikäli toinen teistä voi helposti päätyä tekemään virheen turnilla tai riverillä, pitäisi sen olla ensisijainen perusteesi päätökselle. Jos se olet sinä, kannattaa luonnollisesti korottaa, jos taas vastustajasi, kannattaa sinun vain maksaa.

Näitä tulevia virheitä on kahta laatua: Pelaaja voi päätyä maksamaan lyönnin liian vähäisellä määrällä outteja pottikertoimiin nähden, tai hän voi päätyä foldaamaan, kun outit ja pottikertoimet olisivat riittäneet maksuun. Tai mikäli ollaan riverillä, pelaaja voi päätyä maksamaan tappiokädellä tai heittämään voittopelin pois. Nämä virheet johtuvat siitä, että vastustaja on luettu kokonaan väärälle kädelle, tai häntä ei olla pystytty rajaamaan kädelle kovin tarkasti. Yleensä virheitä tekevä pelaaja on reaalipelin, esimerkkimme kärkikolmosten omistaja. Jos vastustaja on lukenut hänet kolmosille, näkee hän täsmälleen milloin johtaa. Jos pöytä pariutuu, hänellä ei yleensä ole enää outteja. Vedon omistaja myös tietää, milloin hänen värinsä tai suoransa on osunut. Kolmosten omistajalle tilanne on paljon epäselvempi. Oletetaan, että hänellä on ässäpari, ja pöydässä on Ah5hJs. Hänellä on kyllä tällä hetkellä nutsit, mutta 28 eri turnikorttia mahdollistaa pöydälle suoran tai värin. Kaikki näistä korteista eivät voi olla hänen vastustajansa outteja, mutta hän ei tiedä mitkä. Luonnollisesti hän tekee virheen, jos ei maksa vastustajansa lyöntiä, vaikka tämän veto ei osunutkaan. Jäljelläolevan rahan määrästä riippuen hän tekee virheen myös maksaessaan, kun vastustajan veto on osunut: 10 outtia täyteenkäteen ei riitä läheskään potinkokoisen lyönnin maksamiseen turnilla.

Tätä sääntöä ei pidä yksinkertaistaa niin, että maksaisit aina vedolla, sillä usein kummallakaan pelaajalla ei ole käytännössä mahdollisuutta tehdä virheitä, ja päätös kannattaa tehdä muilla perustein. Virheisiin ei päädytä esimerkiksi kun pelaajilla on niin vähän rahaa jäljellä, että kolmoset joutuvat maksamaan turn-lyönnin vaikka uskoisivatkin vedon osuneen, tai kun pöytä mahdollistaa sen verran vähän vetoja, että niiden kaikkien voidaan olettaa olevan vetokäden outteja hänen pelattuaan vahvasti.

Opi myös tuntemaan vastustajasi, monet heistä pelaavat luultavasti erittäin huonosti! Arimmat heistä heittävät kolmosensa pois jos uskovat sinun osuneen vetoosi, vaikka heillä on niin vähän rahaa, että heidän pitäisi maksaa. Toiset eivät foldaa mitään lyötyään itse rahaa pottiin. Mieti muuttaako vastustajasi tilannetta esimerkiksi niin, että voit bluffata vaikka sen ei pitäisi olla peliteoreettisesti mahdollista.

Voitko päästä karkuun?

Jos vetokäden pelaaja voi päätellä vastustajansa lähes varmasti kolmosille, kannattaa hänen yleensä vain maksaa, vaikka johtaisikin. Tämä johtuu siitä, että turnikortin parittaessa pöydän hän pääsee heittämään kätensä kätensä pois ja säästämään loput rahansa. Kolmosten omistajalla ei ole tilanteesta vastaavaa etua, vaikka osaisikin asettaa vastustajansa oikealle kädelle.

Valaistaan asiaa esimerkkikädellä. Floppi on JT2, ei värinvetoa. Toisella pelaajalla on kolme jätkää, JJ93, ja toisella omahan suurin mahdollinen suoranveto, KQ98. Huomaa, että yksi suoranvedon outeista on vastustajan kädessä. Lyönnin ja korotuksen tai kahden jälkeen molemmat tutut pelaajat tietävät melko tarkasti kummankin kortit - kärkikolmoset tietävät vastustajan pelaavan isolla suoran wrapilla (lähinnä KQ98 tai AKQ9), ja suoranvetäjä tietää toisella olevan kärkikolmoset. Edellisestä tilanteesta tämän erottaa se, että pelaajien voidaan olettaa tekevän seuraavalla kortilla lähes pelkästään oikeita päätöksiä: Vetopeli foldataan pöydän pariutuessa, suoran osuessa kolmosten päätös riippuu jäljelläolevan rahan määrästä. Vaikka kumpikaan pelaaja ei tee turnilla virheitä, ovat kertoimet merkittävästi erilaiset kuin puhtaassa arvonnassa.

Oletetaan, että floppia jaettaessa potti on ollut 10 euroa. Kolmoset saanut pelaaja on lyönyt potin, muutama pelaaja on foldannut välistä, ja suoranvedon omistaja korottaa potin, 40 euroa. Kolmoset korottavat potin, eli 130 euroon. Tarkastellaan suoranvetäjän päätöstä sen mukaan, paljonko hänellä on rahaa jäljellä. Oletetaan, että hänen vastustajallaan on rahaa enemmän.

Jos suoranvetäjällä on 180 euroa jäljellä, ja hän menee all-in, tulee vastustajan maksettua potin kooksi 450 euroa. Suoranvetäjä voittaa potin 54% ajasta, ja hänen korotuksensa odotusarvoksi muodostuu 0,52*450 - 180 euroa, eli +54 euroa. Jos hän vain maksaa, potin kooksi tulee 270 euroa, ja pelaajille jää 90 euroa turnipeliä varten. Peli voi jatkua turnissa kolmella tavalla.

19 korttia toteuttaa suoran. Kolmoset maksavat hänen 90 euron all-in lyöntinsä, koska saavat 4:1 kertoimen (360:90) joka on riittävä 10 outin vetämiseen. Suora voittaa näistä tapauksista 78% ajasta. Tällaisen turnikortin tullessa floppimaksun ja turnilyönnin yhteenlaskettu odotusarvo on 0,78*450 - 180 euroa, eli +171 euroa.

7 korttia parittavat pöydän. Suoranvedolla ei ole enää outteja, joten hän ei laita pottiin enää rahaa, ja voittaa 0% ajasta. Turnissa pöydän parittaneissa tapauksissa floppimaksun odotusarvoksi muodostuu -90 euroa.

Loput 15 tuntematonta korttia ovat niinkutsuttuja "blankkoja", ne eivät täytä suoraa, eivätkä parita pöytää. Kolmoset on yhä nuts, ja niiden omistaja lyö loput rahat keskelle. Yhden ohimenneen kortin jälkeen suoran voittotodennäköisyys on hieman huonompi kuin flopissa, enää 48%, mutta silti helposti riittävä maksuun. Näissä tapauksissa floppimaksun odotusarvoksi muodostuu 0,48*450 - 180 euroa, eli +36 euroa.

Lasketaan edellisistä tapauksista floppimaksun todellinen odotusarvo:

(19*171 + 7*-90 + 15*45) / 41 = 80,3

80 euroa, eli selvästi enemmän kuin pelkällä korotuksella! Ratkaisevaa on, että suoranvetäjä pääsee luopumaan vedostaan pöydän pariutuessa.

Oletetaan seuraavaksi, että suoranvetäjällä on 350 euroa jäljellä, ja tilanne on muuten sama. Jos hän nyt menee all-in, tulee kolmosten maksun jälkeen potin kooksi 790 euroa. Korotuksen odotusarvoksi muodostuu 0,52*790 - 350 euroa, eli noin +61 euroa. Jos hän vain maksaa, tulee potin kooksi taas 270 euroa. Pelaajille jää 260 euroa turnipeliä varten. Tarkastellaan taas mahdollisia turnikortteja:

19 korttia toteuttaa suoran. Nyt suoran all-in lyönti tarjoaa tarjoaa kolmosille hieman paremmat kuin 2:1 kertoimen. Pöydän parittavien 10 kortin vetäminen vaatisi kuitenkin kertoimeksi vähintään 3:1, ja kolmoset joutuvat foldaamaan. Suora voittaa tähänastisen potin, muttei enempää rahaa, ja näiden tapausten odotusarvoksi muodostuu 270 - 90 euroa, eli +180 euroa.

7 korttia parittavat pöydän, ja taas hävitään floppimaksu, tuloksena -90 euroa. Loput 15 korttia ovat blankkoja. Kolmoset menevät all-in, ja suoranveto maksaa. Näissä tapauksissa floppimaksun odotusarvoksi muodostuu 0,48*790 - 350 euroa, eli +29 euroa.

Lasketaan tapaukset yhteen:

(19*180 + 7*-90 + 15*29) = 78,7

Maksu on tälläkin kädellä paras vaihtoehto, mutta kapeammalla erolla kuin ensimmäisessä tapauksessa. Ero pienenee, koska nyt myös kolmoset pääsevät karkuun. Kolmoset eivät kuitenkaan saa karkuunpääsystä vastaavaa etua kuin vetokäsi.

Tiedätkö outtisi?

Aikaisemmissa tapauksissa vetokäden pelaaja on tiennyt tarkalleen omat outtinsa. Aina näin ei kuitenkaan ole. Otetaan esimerkiksi floppi 983 ja käsi T765. Käsi saa värin 9 kortilla ja suoran 13 kortilla. Suoran täydentäviä kortteja on 16, mutta neljä niistä on herttaa. Tosin vain kaksi kutosta ja kaksi vitosta (hertat eivät kelpaa) tekevät tästä kädestä nutsit.

Kärkikolmosia vastaan voitat 53,5% ajasta. Tilanne on huomattavasti huonompi, jos kolmosten ohessa on värinveto, mutta se ei ole kovin yleistä, koska käteen on kuuluttava kaksi ysiä, jotka kumpikaan eivät voi olla herttaa.

Isompaa suoranvetoa (JT7x) vastaan olet suunnilleen tasoissa, mikäli siihen ei kuulu hertanvetoa.

Olet pahoissa vaikeuksissa aina kun vastustajallasi on isompi hertanveto.

Tiedät että sinulla on outteja, mutta niitä voi olla kuinka monta tahansa neljän ja kahdenkymmenenkahden väliltä! Älä maksa tällaisella kädellä niin, että eteesi jäisi rahaa, koska tulevilla korteilla menetät vain lisää rahaa. Häviät paljon rahaa pienillä suorilla ja väreillä kun ne eivät johda, ja voitat vähän kun ne johtavat. Jos yrität välttää tappiot, sinut bluffataan niiltä helposti pakkaan silloinkin kun ne voittaisivat. Foldaa tai korota all-in.

Jos edessäsi on niin paljon rahaa ettet pääse all-in, et välttämättä voi pelata tällaista kättä.

Toinen tapaus, jossa et tiedä tarkoin outtejasi, on reaalipelin sisältävä vetokäsi. Taitavat sekä muuten vain hyvin aggressiiviset pelaajat pelaavat vetopelit hyvin samalla tavalla kuin vahvan reaalipelin. Mikäli kätesi on esimerkiksi QKJT flopin ollessa T95 ilman värinvetoa, kannattaa sinun aggressiivisesti vetonsa pelaavaa pelaajaa vastaan korottaa all-in. On hyvin mahdollista, että hänellä on samantyylinen suoranveto kuin sinullakin, ja kymppiparisi on johtopeli, mutta voit päätyä foldaamaan sen myöhemmin jos vain maksat nyt. Lisäksi et saa pelkästä maksamisesta vastaavaa etua kuin ennalta-arvattavampaa pelaajaa vastaan, koska et voi automaattisesti foldata vetoasi lyöntiin pöydän pariutuessa.

Semibluffi

Jos on olemassa realistinen mahdollisuus, että vastustajasi foldaa, kannattaa sinun korottaa. Hyvin harva hyväkään veto voittaa edes kahdet parit yli 66% ajasta, ja tuon rajan alla vastustaja tekee virheen foldatessaan potin kokoiseen all-iniin. Jos pelaaja on korottanut jonkun muun lyöntiä, hän harvoin foldaa. Poikkeuksena aggressiiviset pelaajat, jotka ovat saattaneet korottaa puhtaalla bluffilla, ja arat pelaajat jotka saattavat korotuksella "selvittää" ovatko heidän pohjakolmosensa johtopeli.

Ensimmäinen lyöjä foldaa yleensä huomattavasti helpommin. He ovat korottajaa useammin pottivarkaissa, tai testaamassa keskinkertaisen käden vahvuutta.

Yhteenveto

1. -Kun sinulla on johtava reaalipeli
2. -Kun on realistinen mahdollisuus, että vastustajasi foldaa
3. -Kun vetopelisi saattaa sisältää myös johtopelin
4. -Kun et tiedä mitkä vetosi outeista tekevät sinulle voittopelin
5. -Kun sinulla on vastustajasi kädestä vähemmän tietoa kuin hänellä sinun

1. -Kun vastustajasi voi myöhemmin jaossa foldata voittopelin tai maksaa perässä olevalla kädellä ilman oddseja
2. -Kun voit foldata vetopelisi pöydän pariutuessa
3. -Kun sinulla on vastustajasi kädestä enemmän tietoa kuin hänellä sinun